Verkkoapaja 1/2012

Tammikuu  

Apaja-lehdesssä: Optimaalinen poromäärä selvitetään yhdistämällä ekologia ja talous

Metsä- ja kalavarojen käytössä on jo pitkään hyödynnetty malleja, jotka kertovat miten luonnonvaraa pitäisi hoitaa ja hyödyntää, jotta käytölle asetetut tavoitteet toteutuisivat mahdollisimman hyvin. Nyt vastaavia metodeja sovelletaan porotalouteen. Tulevaisuudessa paliskunnat voivat hyödyntää bioekonomista optimointia kehittäessään poronhoitoa laidunten kannalta kestäväksi ja samalla taloudellisesti kannattavaksi.

Lue lisää

RKTL uudisti organisaationsa vuoden 2012 alussa

Entisten kolmen tutkimusyksikön sijaan tutkimuslaitoksessa on jatkossa yksi tutkimuksen ja asiantuntijapalveluiden yksikkö. Muutoksen tavoitteena on saada entistä paremmin koko laitoksen monitieteinen tutkimus- ja asiantuntijaosaaminen tutkimusohjelmien ja tutkimusalueiden käyttöön.

Lue lisää

Kuhanpoikaset viihtyvät sameissa vesissä

Kuhanpoikasten esiintymisalueita määrittää parhaiten veden sameus. Tutkimuksen mukaan poikasalueet olivat lisäksi pääasiassa matalia, syvyydeltään alle 10 metriä.

Lue lisää
 

Petokalojen määrä kasvaa Vesijärvessä

Verkkokoekalastusten perusteella Vesijärven Kajaanselästön kalasto ilmentää hyvää ja Enonselän tyydyttävää ekologista tilaa. Kummallakin alueella petokalojen osuus on suuri ja niiden määrä on kasvanut viime vuosina, mikä on osoitus kalaveden onnistuneesta hoidosta.

Lue lisää

EIFAAC kokoontuu kesällä Hämeenlinnassa

Euroopan sisävesikalatalouskomission istunto on ensi kesänä Hämeenlinnassa. Kokouksen yhteydessä järjestetään 11.-13.6. kansainvälinen symposium teemoista vastuullinen kalavesien hoito ja raputalous osana sisävesikalataloutta.

Lue lisää
 

Hyviä uutisia Simunankoskelta

Laukaan Simunankoskesta löydettiin marraskuussa 2011 ennätysmäärä taimenen kutupesiä. Pesien pituus oli keskimäärin 190 cm. Kehitys näyttää tässä suhteessa pitkästä aikaa positiiviselta.

Lue lisää

Laitoskaloilla voi olla negatiivisia vaikutuksia taimenen luonnonpoikasten menestymiseen

Laitospoikasia vapautetaan usein rajalliselle alueella suuria määriä, jolloin vallitseva kalatiheys nousee suureksi. Tällöin on riski, että alueella elävien luonnonpoikasten menestyminen heikkenee ja vaikutus on päinvastainen kuin mitä istutuksilla yleensä tavoitellaan.

Lue lisää
 

Hylkeiden aiheuttamat ammattikalastajien saalisvahingot vähenivät

Merialueella ammattimaisesti kalastaneista 1610 kalastusyksiköstä kolmannes ilmoitti kärsineensä hylkeiden aiheuttamista saalismenetyksistä vuonna 2010. Hylkeiden vahingoittaman kalan määrä väheni 51 tonnia edellisvuodesta.

Lue lisää

Valtaosa kalankasvatukselle aiheutuneista hyljevahingoista Ahvenmaalla

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot olivat vuonna 2010 määrällisesti ja arvoltaan huomattavasti suuremmat kuin vuonna 2009, mutta samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 2008.

Lue lisää
 

Metsästäjillä huoli huomisesta

Hyvänä kanalintuvuotena metsästäjät toivoivat lievennyksiä metsästysrajoituksiin, huonoina taas tiukennuksia. Metsästäjien asenteita ja ajatuksia kartoittavat tutkimukset olisikin hyvä pyrkiä toteuttamaan useampana ajankohtana ja riistakantojen kehitys huomioon ottaen.

Lue lisää

Näätä aiheuttaa telkälle huomattavasti suurempia pesätappioita kuin sinisorsalle

Tehokkaalla näädänpyynnillä voidaan parantaa telkän pesintämenestystä tietyllä alueella. Ennen kaikkea sillä voidaan vaikuttaa pesäpaikkakohtaiseen riskiin, sillä pyynnin jälkeen näätäkanta korvautuu uusilla yksilöillä, jotka todennäköisesti eivät yhtä hyvin tiedä telkän pesäpaikkojen sijaintia.

Lue lisää
 

Kokemäenjoen aalloilla ja rannoilla

Miten Kokemäenjoen suiston ja sen edustan saariston pitkiä rannikkokalastuksen perinteitä voitaisiin hyödyntää matkailussa? Miten Yyterinniemen ainutlaatuisuus ja maankäytön moninaistuminen voisivat vastata ekosysteemipalveluidean tuomiin haasteisiin? Vastauksia kirjassa Kokemäenjoen aalloilla ja rannoilla.

Lue lisää
 
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Viikinkaari 4, PL 2
00791 HELSINKI