 |
| |
Verkkoapaja 2 / 2010 |
Toukokuu |
|
 |
Suunnitteilla oleva kansallispuisto kelpaisi ilvekselle |
|
|
Sipoonkorven kansallispuiston perustamista on perusteltu alueen monipuolisilla luontoarvoilla. Maisemallisesti jylhät ja luonnontieteellisesti arvokkaat kalliot ja luonnontilaiset kalliometsät näyttäisivät kelpaavan myös ilveksille. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on seurannut satelliittipannoin uusmaalaisten ilvesten liikkumista.
Lue lisää
|
|
 |
|
Kalastuksenhoitomaksulla edistetään kalataloutta |
|
 |
Kalastuksenhoitomaksuja kertyy vuosittain noin 5,5 milj. euroa. Rahat palautetaan kalatalouden käyttöön ja niillä avustetaan kalastusalueiden ja neuvontajärjestöjen toimintaa, maksetaan omistajakorvauksia ja rahoitetaan kalatalouden edistämishankkeita.
Lue lisää
|
|
|
|
Kalan viennillä hyvä vuosi |
|
Kalan ja kalatuotteiden kokonaisviennin määrä Suomesta vuonna 2009 oli 60 miljoonaa kiloa. Vienti oli 4 miljoonaa kiloa enemmän kuin edellisenä vuonna. Viennin arvo oli 36 miljoonaa euroa.
Lue lisää
|
 |
|
|
|
|
|
Pienmetsäomistajien harjoittama metsätalous voi johtaa puuston monipuolistumiseen |
|
Liito-oravat, metsäkanalinnut, vanhat metsät ja monimuotoinen tukkipuusto kuvaavat metsien ekologista kestävyyttä. Parhaiten näiden indikaattoreiden runsautta selitti maatilametsäomistajuus.
Lue lisää
|
|
|
|
Yhtenäiset metsät tärkeitä metson suojelussa |
|
Metsätalouden aiheuttama metsien nuorentuminen ei näyttäisi olevan syynä metsokannan romahdukseen. Metson suojelussa tärkeämpää on yhtenäisten metsien määrä.
Lue lisää
|
|
|
|
|
|
Kalojen tuottajahinnat nousussa |
|
 |
Kalastajat saivat vuonna 2009 useimmista saalislajeista korkeampaa hintaa kuin vuotta aiemmin. Elintarvikkeeksi myydyn silakan keskihinta pysytteli kuitenkin samana kuin kolmena edellisvuonna ja rehuksi myydyn silakan hinta laski hieman.
Lue lisää
|
|
|
|
Muikku on sisävesien arvokkain saaliskala |
|
Sisävesialueen ammattikalastuksen kokonaissaaliin arvo vuonna 2008 oli 6,0 miljoonaa euroa. Muikkusaaliin arvo oli 4,8 miljoonaa euroa, josta mädin osuus oli 0,4 miljoonaa euroa.
Lue lisää
|
 |
|
|
|
|
|
Amerikkalainen puronieriä menestyy Pohjois-Euroopassa |
|
Puronieriä on sopeutunut käyttämään elinympäristöä, jota sen suomalaiset kilpailijat eivät täysin hyödynnä. Näin ei-aggressiivinen puronieriä on onnistunut asettumaan suomalaisiin, aiemmin vain taimenen asuttamiin puroihin.
Lue lisää
|
|
|
|
Vieraslajjien selviytymistä voidaan ennustaa |
|
Vieraslajeja pidetään maailmanlaajuisesti yhtenä pahimmista uhista biodiversiteetille. Sen vuoksi on tärkeää tunnistaa ne ympäristötekijät, jotka vaikuttavat vieraslajien leviämiseen.
Lue lisää
|
|
|
|
|
|
Itämeren luonnonvaraisen ja istutetun lohen kasvu ja sukukypsyys muuttuvat eri tavoin |
|
 |
Laitostuneissa lohikannoissa kasvunopeus paranee ja sukukypsyysikä laskee. Vaikka kasvu paranee, aikaistunut sukukypsyminen heikentää merkittävästi lohikannan tuottavuutta.
Lue lisää
|
|
|
|
Geneettinen tausta vaikuttaa kirjolohen loisenvastustuskykyyn |
|
Loiset aiheuttavat kasvun hidastumista, hedelmällisyyden alenemista tai jopa lisääntynyttä kuolleisuutta. Siksi jalostuksessa kannattaa valita kyseisessä elinympäristössä esiintyville loisille vastustuskykyisiä yksilöitä.
Lue lisää
|
 |
|
|
|
|
|
Maatalouden hajakuormitus vaikuttaa virtavesien kalayhteisöihin |
|
Maatalouden hajakuormitus näytti tutkimuksen mukaan vähentävän kivisimpun, kirjoeväsimpun, mudun, taimenen ja harjuksen tiheyksiä tutkituissa virtavesissä.
Lue lisää
|
|
|
|
Tutkimus selvitti eri intressitahojen vaikuttamiskeinoja Tornionjoen lohikysymyksiin |
|
Lohiongelman monimutkaisuudesta johtuen ei ole olemassa yksiselitteistä ihannetilaa. Ratkaisujen tulee perustua rakentavaan vuoropuheluun eri tahojen välillä.
Lue lisää
|
|
|
|
|
|
|
