 |
| |
Verkkoapaja 3 / 2010 |
Kesäkuu |
|
 |
RKTL mukana kehittämässä kalakantojen arviointia |
|
|
Pitkälle standardoiduissa kalakanta-arvioinnin menetelmissä ei enää pystytä ottamaan huomioon kaikkea olennaista tietoa, jota kannan arvioinnissa tarvitaan. Kansainvälisessä yhteishankkeessa kehitetään arviointimenetelmiä niin, että erityisesti kalakantoihin kohdistuvat riskit, kuten kalastuksen vaikutukset, tulevat huomioiduiksi.
Lue lisää
|
|
 |
|
Silakankalastajilla hyvä saalisvuosi |
|
 |
Suomalaiset ammattikalastajat saivat vuonna 2009 mereltä saaliiksi 118 miljoonaa kiloa kalaa. Saalis oli kuusi miljoonaa kiloa suurempi kuin vuotta aiemmin ja yksi kaikkien aikojen suurimmista.
Lue lisää
|
|
|
|
Luottamus tulevaisuuteen elpymässä |
|
Kalatalousbarometrin mukaan kalatalouselinkeinon kehitys oli hieman parempaa kuin edellisvuonna. Kalastusta lukuun ottamatta kaikilla muilla kalatalouselinkeinon toimialoilla luottamus tulevaisuuteen kasvoi.
Lue lisää
|
 |
|
|
|
|
|
Yli miljoona lohen vaelluspoikasta Tornionjoella |
|
 |
Vuonna 2009 lohen kesänvanhojen poikasten tiheys oli huomattavasti kuluvan vuosikymmenen keskitiheyttä suurempi. Vaelluspoikasten määrä ylitti toista kertaa miljoonan rajapyykin.
Lue lisää
|
|
|
|
Pohjoisesta apua jokirapukantojen säilymiselle? |
|
Jokirapu näyttää olevan pohjoisessa täplärapua menestyksekkäämpi lisääntyjä. Katsauksen mukaan täpläravun jälkeläistuotto heikkenee merkittäväsi jokiravun levinneisyysalueen pohjoisosissa.
Lue lisää
|
|
|
|
|
|
Eteläisen Suomen villit järvitaimenet ahdingossa |
|
 |
Merkittävin syy ahdinkoon on liian voimakas kalastus erityisesti järvivaelluksen aikana. Keski-Suomen taimenkantojen heikko tila näkyy mm. kutukannassa, poikastiheyksissä ja villien taimenten saalisosuudessa.
Lue lisää
|
|
|
|
Rapusaalis 262 tonnia vuonna 2008 |
|
Vuoden 2008 rapusaalis, lähes 6 miljoonaa rapua, on nyt muunnettu paremmin tilastokelpoiseksi ja kalansaaliin kanssa vertailukelpoiseksi, eli kiloiksi ja tonneiksi. Eniten rapusaalista kertyy Hämeen vesistä, jossa peräti 90 % täplärapuistutuksista on tuottanut pyyntivahvat kannat.
Lue lisää
|
 |
|
|
|
|
|
Lohen elinkierto ja perusmetabolianopeus yhteydessä toisiinsa |
|
Tutkimuksen mukaan smolttiutuneilla lohilla oli korkeampi perusmetabolianopeus kuin ei-smolttiutuneilla. Kalat, joilla oli nopea perusmetabolia syksyllä, kasvoivat nopeammin kevääseen mennessä.
Lue lisää
|
|
|
|
Taimenen merkkipalautukset vähenivät Keski-Suomessa |
|
Merkintätulosten heikkeneminen on yleinen ilmiö, jonka syistä ei ole varmuutta. Tämä ei kuitenkaan merkitse, että kaikki istutukset välttämättä tuottaisivat huonosti.
Lue lisää
|
 |
|
|
|
|
|
Pintavesien ekologisen tilan arviointiin suositellaan yhdennettyä tilanarviointia |
|
Tutkimus suosittelee, että pintavesien ekologinen tila luokitellaan jatkossakin kaikkien biologisten tekijöiden luokitustulosten perusteella, eikä huonoimman luokitustuloksen saavan biologisen tekijän mukaan.
Lue lisää
|
|
|
|
Itämerestä pyydettyjen kalojen organotinayhdisteiden pitoisuudet isompia kuin järvistä pyydettyjen |
|
Itämeren lajeista mm. lohessa ja kilohailissa organotinayhdisteiden pitoisuudet olivat pieniä, hauessa ja kuhassa taas vähän suurempia. Puhtaammilta vesialueilta pyydettyjen ahventen pitoisuudet olivat pieniä verrattuna pitoisuuksiin muualla Euroopassa.
Lue lisää
|
|
|
|
|
|
Susi välttää ihmisalueita pesäpaikkaa valitessaan |
|
Susi välttää pesäpaikan valinnassa alueita, joilla ihmisen vaikutus on voimakasta. Pesäpaikoilla latvuspeittävyys on suurempi ja näkösyvyys pienempi kuin alueen metsissä keskimäärin.
Lue lisää
|
|
|
|
Itämeren harmaahylkeessä trikinellatartunta |
|
Pohjanlahdelta metsästetystä hallista on todettu keväällä 2010 trikiini- eli trikinellatartunta. Ihmiselle trikiinitartunta voi aiheuttaa vakavan sairastumisen.
Lue lisää
|
|
|
|
|
|
|
