Lauri Urho

FT, tutkija

Ph.D.
Fisheries Scientist in
Research Unit in Helsinki
Finnish Game and
Fisheries Research Institute

Yhteystiedot:
Riista- ja kalatalouden
tutkimuslaitos
PL 2, 00791 Helsinki
Käyntiosoite: Víikinkaari 4
puhelin: 0205 751 258,
faksi: 0205 751 201
E-mail:etunimi.sukunimi@rktl.fi

Contact:
Finnish Game and Fisheries Research Institute
(Street address: Víikinkaari 4)
P.O. Box 2, FI-00791 Helsinki
Phone: +358-205 751 258,
Fax: +358-205 751 201
E-mail: firstname.lastname@rktl.fi

Koulutus ja tutkinnot:
Yliopisto-opintoja sekä ekologis-morfologis- että fysiologis-panotteisessa eläintieteessä, kasvitieteessä, matematiikassa, kemiassa, biokemiassa ja mikrobiologiassa (Helsingin Yliopistossa 1972-1981): LuK 1981, FK 1981, FL 1989, FT 2002 “Poikasten ja lisääntymisalueiden merkitys kalantuotannossa”.

Education and degrees:
University studies in Morphology, Physiology, Ecology, Zoology, Botanic, Mathematics, Chemistry, Biochemistry, and Microbiology at the University of Helsinki (1972-1981).
B.S. & M.S. 1981 “Changes in development, growth and distribution of 0+ fish traced with buoyant nets in Lake Saarlampi”.
Ph.Lis. 1989 Thesis title: “Occurrence of larvae in estuaries and environmental changes” (Univ. of Helsinki).
Ph.D. 2002 Thesis title: “The importance of larvae and nursery areas for fish production” (Univ. of Helsinki).

Erikoisasiantuntemusta:
Expertise:

• Suomalaisten kalojen tunnistus eri kehitysvaiheissa
  · Kalanpoikasten tunnistus erityisesti
• Kalanpoikasten ekologia ja etologia
• Kalojen lisääntyminen ja lisääntymisalueet
• Ympäristömuutosten vaikutukset kaloihin, kalakantoihin ja kalastukseen
  ·Öljyn vaikutukset
  · Rehevöitymisen vaikutukset
  · Happamoitumisen vaikutukset
  ·Ilmastonmuutoksen vaikutukset
• Vieraat kalalajit Suomessa – Lista Suomessa tavatuista vieraskalalajeista
• Kriittiset tekijät kalojen elämässä

Ajankohtaista
New and Current

VISEVARIS-hanke alkoi toukokuussa 2010. Sen tavoite on merialueemme vieraslajien seurannan, varhaisvaroitusjärjestelmän ja riskinarvioinnin kehittäminen. Kuinka tavalliset seurannat paljastavat vieraslajeja? Julkaisemamme raportin (Ljungberg ym. 2011) mukaan vieraslajien runsaudesta ja esiintymisestä saadaan todella niukasti tietoa normaaleissa biologisissa seurannoissa, joten niitä pitäisi parantaa tältä osin. Olemme lanseeranneet hankkeen puitteissa vieraslajien ilmoitussivuston, missä kerätään havaintoja vieraslajeista Itämeressä. Hankkeessa tuotetaan myös materiaalia helpottamaan vieraslajien tunnistamista. RKTL:n kala-atlaksen yhteyteen on perustettu vieraskalalajeista nettisivu, mihin lisätään vähitellen lajisivuja. Tiedonvälitystä vieraslajien riskeistä ja riskinarviointia pyritään kehittämään. 

Kalasto ja kalakannat sekä tulokaslajit ilmaston muuttuessa - projekti käynnistyi huhtikuussa 2009 ja jatkui 2011 maaliskuuhun. RKTL:n julkaisuja sivulta löytyy hankkeen loppuraportti. Tuloksia kuhasta ja muutamista muista alkuperäisistä lajeista sekä etenkin vieraslajeista on julkaistu erikseen. Lyhyesti ilmastonmuutoksesta myös Apajassa 2/2011. Mustakitatokon ja hopearuutanan lisääntyminen Suomessa on varmistunut ja näiden lajien levittäytymisestä pyritään julkaisemaan tietoja.

Mustatäplätokkoa esiintyy Helsingin merialueella ja se on levittäytymässä nopeata vauhtia rannikolla.

Mustatäplätokkoja. Kuva: Lauri Urho

Hopearuutana on uhka sisävesillemme. Lue lisää Suomen Kalastuslehdestä 8/2010: 22–24 (Urho ym. 2010).

Hopearuutanan poikanen. Kuva: Lauri Urho

Suomen kalalajien uhanalaisuus 2010 löytyy SYKEn sivuilta muiden uhanalaisuus arviointien ohella. Kuvaukset uhanalaisista kalalajeista ja muodoista sekä niiden uhanalaisuudesta on esitetty lajeittain RKTL:n tietoa kalalajeista sivuilla: Suomen uhanalaiset kalat. Lyhyesti uhanalaiset kalat listattuna.

Lämpenemisestä hyötyviä tulokkaita, Lauri Urho (Kopio RKTL:n asiakaslehti Apajan 1/2008 artikkelista.)

Julkaisu Suomessa tavatuista kalalajeista  eli "Kalalajit Suomessa" (Lauri Urho ja Hannu Lehtonen) Riista- ja kalatalous. Selvityksiä 1/2008, 36 s. sisältää kaikkien Suomessa tavattujen kalojen tieteelliset, englanninkieliset ja ruotsinkieliset nimet sekä runsaasti muuta tietoa kalastostamme. Sisältö lyhyesti. Julkaistu englanniksi (Fish species in Finland)

Seitsenruototokko.

Kalastomme muutosten kourissa (pdf). Lauri Urhon 18.10.2007 pitämä RKTL:n tutkimusseminaariesitelmä., Lauri Urho, Powerpoint-tiedostona (17.5 MB, 2003 tai uudempi)

Lista Suomessa tavatuista kalalajeista
List of fish species in Finland

Ympäristön monimuotoisuus ja muutokset – herättävät ajatuksia

Monipuolisuudesta on hyötyä. Ainutlaatuinen tai erikoinen ei ole arvo sinänsä, mutta yksilönä joskus jopa lähes korvaamaton, yksin taas hyödytön, ja toisaalta monistettuna ei enää ainutlaatuinen. Monimuotoisuutta tulee vaalia jo vaihtoehtojen takia - menetettyä ei voi hyödyntää. Luonnon monimuotoisuudesta kannattaa myös nauttia tarkkaillen ja aistien elämää ympärillä, niin kauan kuin sitä vielä on. Muutokset painavat päälle.

Sadas kalalaji Suomessa - silokampela Scopthalmus rhombus

Tuore katsaus Suomen kalastoon ja Suomessa tavattujen kalalajien lista ehti vanhentua vain puoli vuotta, ennen kuin se jouduttiin päivittämään lisäämällä meille ja pohjoiselle Itämerelle uusi laji – silokampela. Oliko tämä vain sattuma vai onko kalastossamme käynnissä muitakin muutoksia?

Kalakuva ja ympäristö -kuvagalleria (pyydäthän luvan kuvien käyttöön.)

Kuvia yli 70 Suomessa tavatusta kalalajista ilmestymässä kesälomien jälkeen.

Keskeiset tutkimuksen aktiviteetti- ja kiinnostusalueet:
Main themes of research activities and interests

• Kalatuotanto ja kalayhteisöjen toiminta     

Kalojen lisääntyminen, erityisesti kalanpoikaset
· Kalojen varhaisvaiheet                                                  
· Näytteenotto ja kalanpoikasnäytteenottimet
· Lisääntymisalueet, habitaatit ja niiden ympäristötekijät
· Levittäytyminen
· Vuorovaikutukset (kalat-ympäristö, predaatio, taudit, loiset)
Monimuotoisuus
· Endeemiset eli kotoperäiset lajit -->Lista Suomessa tavatuista kalalajeista

· Vieraslajit --> Lista vieraskalalajeista
· Kalojen tunnistaminen
· Evoluutio
· Vuorovaikutukset, habitaatit
Kalatuotannon ja kalastusmahdollisuuksien lisääminen

• Ympäristömuutokset ja niiden vaikutukset kaloihin, kalastukseen ja vesiekosysteemeihin

Ihmisen aiheuttamat tai myötävaikuttamat ympäristömuutokset
· Ilmastonmuutokset
· Happamoituminen
· Rehevöityminen
· Öljypäästöt
Ympäristönmuutosten indikaattorit
Ympäristöön sopeutuminen
Kriittiset ympäristötekijät

Muut ammatilliset aktiviteetit:
Other professional activities

Opetus:

Kuva: Lauri Urho

1980-1990-lukujen vaihteessa laatimani Suomessa tavattavien kalanpoikasten ja nuorten kalojen tunnistuskaavasta on edelleen ns. alustavana vuoden 1995 versiona, joten siitä puuttuu edelleen vielä joitakin tarkistuksia ja kuvitusta. Tämän ja ajanpuutteen takia sitä ei ole julkaistu, eikä siis vielä ole saatavilla.

Sen sijaan opastusta kalanpoikasten tunnistukseen on mahdollisuus saada lähinnä yliopistoissa pitämilläni kursseilla tai opinnäytetöiden ohjauksen yhteydessä.

• Olen pitänyt yksittäisiä luentoja, kenttä- ja laboratoriokursseja kalojen ja niiden varhaisvaiheiden tunnistamisesta ja tutkimisesta sekä ympäristötutkimuksiin liittyen harvakseltaan mm. Helsingin, Joensuun ja Jyväskylän yliopistoissa vuodesta 1984 lähtien.
  • Kalanpoikasten ja nuorten kalojen tunnistamiskurssia olen pitänyt myös Åbo Akademiissa ja Ruotsissa ”National Board of Fisheries”.
  • Kalanpoikaskurssin tunnistusosion pidin viimeksi toukokuussa 2011 Jyväskylän yliopistossa.
  •  Alustavia kaavailuja seuraavasta kurssista Helsingin yliopistossa ja Ruotsissa on olemassa
• Pro Gradutyön ohjausta rajoitetusti
• Väitöskirjatyön ohjausta rajoitetusti

Kirjallista tunnistusapua poikasista on saatavilla erillisistä julkaisuista, kuten esimerkiksi:

1. Kuoreen- ja silakanpoikasten eroavaisuudet ja tunnistamisohjeet löytyvät julkaisusta ”Urho, L. 1992: Morphological and ecological differences in the development of smelt and herring larvae in the northern Baltic Sea. - Sarsia 77:1-10.”
2. Ahvenkalojen poikasten ja nuorten kalojen (ahvenen, kuhan ja kiisken) tunnistamisohjeet löytyvät julkaisusta ” Urho, L. 1996: Identification of perch (Perca fluviatilis), pikeperch (Stizostedion lucioperca) and ruffe (Gymnocephalus cernuus) larvae. - Ann. Zool. Fennici 33:659-667.”

Kuhanpoikanen. Kuva: Lauri Urho.

    3. Ruskuaispussipoikasena hauellakaan ei ole aikuisen piirteitä.

Kuva: Lauri Urho.

 
Lisää hauen kehityksestä on julkaisussa ”Urho, L., Laurila, S. & Hildén, M. 1989: Hauen ensimmäinen kesä. (The first summer in pike's life.) - Luonnon Tutkija 93:130-135.”

4. Vuonna 1999 kirjoittamiani ohjeita kalojen kutupaikkakartoituksiin ja poikastutkimuksiin on ns. velvoitetarkkailuoppaassa: Böhling, P., Rahikainen, M. (toim.) Kalataloustarkkailu: Periaatteet ja menetelmät. Helsinki: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. s. 58-76.
5. Kalojen lisääntymisestä sekä niiden poikas- ja nuoruusvaiheista yleisesti löytyy kirjoitukseni Kalavesillä-teoksen ensimmäisestä osasta (WSOY 2006).
6. Eräiden yleisempien kalojemme (ahven, kuha, hauki, särki/särkikalat ja piikkikalat) kehitysvaiheista (mäti/embryo, poikanen, nuorikala eli juveniili ja aikuinen) on kuvistani koottuja tauluja nähtävillä Kotkan Maretariumissa. Kalanpoikas- ym. kuviani on ollut nähtävillä myös useissa muissa painotuotteissa.
7. Kalanpoikasista on julkaistu tekstiä ja kuviani myös Tiede-lehdessä. Urho, L. & Böhling, P. 2003. Kalanpoikasilla rankka lapsuus. – Tiede 4/2003:36-40.
8. Aikuisten kalojen tunnistamisen perusteita, tietoa levinneisyydestä sekä muuta tietoa olemme koonneet RKTL:n kala-atlas-sivuille http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/.

Härkäsimppu. Kuva: Lauri Urho

Julkaisujen toimitusta ja toimituskunta sekä review-toimintaa:

• Toimittajana Monistettuja Julkaisuja-sarjassa vuonna 1989.
• Toimittajana Kalantutkimuksia-Fiskundersökningar-sarjassa vuosina 1990-91.
• Vastaavana toimittajana Kalantutkimuksia-Fiskundersökningar-sarjassa vuosina 1992-1997.
• Toimituskunnan jäsen BER (Boreal Environmental Research) julkaisusarjassa vuodesta 2003 lähtien.
• Review-toimintaa kalojen lisääntymiseen, lähinnä poikasiin liittyvien käsikirjoituksien osalta.

Kuva: Lauri Urho.

Osallistumista työryhmiin:

• Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi, sisävedet työryhmä.
• Suomen luontotyyppien tilan parantaminen - sisävedet ja rannat- asiantuntijatyöryhmä (Lutu-jatkotyö)
• WGITMO, ICES (Kansainvälisen merentutkimusneuvoston työryhmä ”Introductions and Transfers of Marine Organisms”)
• WGBOSV, ICES (Kansainvälisen merentutkimusneuvoston työryhmä ” Ballast and Other Ship Vectors”)
• Suomen kalalajien uhanalaisuuden arviointiryhmä
• Meristrategiadirektiivin toimeenpanon valmistelu, virtuaalityöryhmä (vieraslajit)
• HELCOM- redlist, fish expert group

Kuva: Lauri Urho.

Julkaisutoiminta:
Publications:

   List of Publications/
   Julkaisuluettelo (pdf)

 

 

 

 

 

Toimintaa mm. seuraavissa hankkeissa:
Activities in ongoing projects

• MARISPLAN - Merialueen suunnittelu ja rannikon kalakantojen muutokset ilmaston muuttuessa (Suomen Akatemia, FICCA-projekti) (RKTL:n osuus 2012 - 2014)
• VISEVARIS - Vieraslajien varhaisvaroitusjärjestelmä rannikollamme (MMM)
• Kalasto ja kalakannat sekä tulokaslajit ilmaston muuttuessa (ISTO-hanke, MMM)
• VELMU (”Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden valtakunnallinen inventointiohjelma”), Rannikon kalojen lisääntymisalueet (MMM)
• KALA-ATLAS, Kalakantarekisteri, Kalojen uhanalaisuuden arviointi 2010.
• Kuhan ja siian lisääntymisalueet (Maj ja Tor Nesslingin säätiön rahoitus)
• Avointen rantojen siian, muikun ja harjuksen poikasalueet ja viimeaikainen siian poikaskadon todentaminen

Tekeillä (T), pöytälaatikossa (PL) tai suunnitteilla (S) mm.:
Under preparation

• Julkaisuja (T):
  •  ISTO- ilmastohankkeiden synteesi. Osa: Kalasto, kalakannat ja vieraslajit ilmaston muuttuessa. (T)
  • Urho, L. 2011b: Kalakannat ja kalastus ilmastonmuutoksen armoilla. Apaja 2/2011: 20-21. (Ilmestyy joulukuussa 2011)
  • Urho, L. & Lehtiniemi, M. 2011: Vieraat lajit valtaavat rannikkovesiämme. Apaja 2/2011: 22-23.
  • Veneranta, L., Urho, L., Koho, J. & Hudd, R.: Spawning and hatching temperatures of whitefish (Goregonus lavaretus). (T)
  • Urho, L. & Pennanen, J.: Invasion and occurrence of the Prussian carp, Carassius auratus morpha gibelio, in Finland. (T)
• Tunnistusmateriaalia (kaava ja lajisivuja) vieraskalalajeista (esim. tokoista). (T)
• Karttoja kalojen lisääntymisalueista Suomen rannikko- ja merialueelta. kts. VELMU. (T)
• Suomen kalanpoikasten alustava tunnistusopas on ollut pöytälaatikossa luvattoman kauan, mutta odottaa siellä edelleen. (PL)
• VISEVARIS-hankkeen loppuraportti. (S)

Kuva: Lauri Urho

Tulostettava versio